IV Aeris Oy

Soita Reittiohjeet Verkkosivusto Ota yhteyttä: Yritys

IV Aeris Oy IVAeris Oy tarjoaa kaikki ilmanvaihdon suunnittelu-, asennus- ja siivoustyöt, huollot ja

20/10/2026

Tiivis talo pitää lämmön sisällä, m***a ilman ilmanvaihtoa sinne jäävät myös epäpuhtaudet

Vanhaan taloon osa raittiista ilmasta tulee ikkunoiden ja seinien raoista. Kun raot tiivistetään, lämpöä karkaa vähemmän. Samalla sisälle jäävät epäpuhtaudet, joita syntyy esimerkiksi ruoanlaitosta, huonekaluista ja rakennusmateriaaleista.

Kiinalaiset tutkijat tiivistivät yhden talon. Raoista sisään tuleva ilma väheni 62 prosenttia. Tutkijoiden tietokonemallin mukaan lämmitys- ja jäähdytystarve puolittui, m***a talvella sisäilmassa oli enemmän pienhiukkasia ja formaldehydiä. Kun mallissa taloa tuuletettiin kolmesti päivässä puoli tuntia kerrallaan, energiasäästöstä säilyi 95,6 prosenttia. Parhaan sisäilman antoi koneellinen ilmanvaihto, joka ottaa ulos lähtevän ilman lämmön talteen. Tutkimus julkaistiin Atmosphere-tiedelehdessä 24.9.2026.

Tutkimustalo lämpiää hiilellä, joten prosentit eivät sellaisinaan sovi suomalaiseen kotiin. Ilmiö on silti sama.

Jos taloyhtiössäsi suunnitellaan ikkunoiden vaihtoa tai lisäeristystä, kysy, kuka hankkeessa vastaa ilmanvaihdon suunnittelusta.

Lähde: Atmosphere 17 (10), artikkeli 921, 24.9.2026

Tanskassa yli 85 prosentissa kerrostaloasunnoista on vanhentunut tai riittämätön ilmanvaihto, kertoi tutkimuslaitos Tekn...
19/10/2026

Tanskassa yli 85 prosentissa kerrostaloasunnoista on vanhentunut tai riittämätön ilmanvaihto, kertoi tutkimuslaitos Teknologisk Institut 8. syyskuuta.

Tanskassa on noin 1 135 000 kerrostaloasuntoa. Niistä noin 789 000:ssa on pelkkä painovoimainen ilmanvaihto, jossa ilma liikkuu hormeissa eli seinien sisäisissä ilmakanavissa lämpötilaerojen ja tuulen voimalla eikä puhaltimia ole. Noin 199 000 asunnossa on vanha koneellinen poisto: puhallin imee ilmaa ulos, m***a poistuvan ilman lämpöä ei oteta talteen. 85 prosentin luku on tutkimuslaitoksen, yliopiston, yleishyödyllisten vuokra-asuntoyhteisöjen ja alan järjestöjen yhteinen arvio eikä virallinen tilasto.

Tiedotteen mukaan vanhan kerrostalon luonnollinen eli painovoimainen ilmanvaihto katoaa, kun taloa korjataan vähemmän lämpöä kuluttavaksi ja samalla tiivistetään. Painovoimainen ilmanvaihto tarvitsee toimiakseen reitin, jota pitkin raitis ilma pääsee sisään. Vanhassa talossa korvausilma eli poistuvan ilman tilalle ulkoa tuleva raitis ilma on kulkenut pitkälti ikkunoiden ja rakenteiden raoista. Kun ikkunat vaihdetaan tiiviisiin, raot katoavat, eikä poistuvan ilman tilalle enää pääse yhtä paljon ulkoilmaa. Tiedotteen mukaan tiivistys pienentää lämmityslaskua, m***a jos ilmanvaihto ei riitä, taloon voi nopeasti tulla kosteus- ja homeongelmia.

Tanskan vanhoissa taloissa uuden ilmanvaihdon esteenä on tiedotteen mukaan usein ollut tilanpuute. Vuokra-asuntoyhteisöjen, asukastoimikuntien, asunto-osuuskuntien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden avuksi julkaistiin nyt maksuton verkkotyökalu. Kun työkaluun syöttää talon rakennusvuoden ja muutaman perustiedon, se näyttää, mitkä ilmanvaihtoratkaisut talossa ovat käytännössä mahdollisia, ja vertailee niitä kustannusten, energiankulutuksen, tilantarpeen ja sisäilman kannalta 50 vuoden elinkaarella. Työkalu ottaa huomioon talon valmiit reitit, kuten vanhat savupiiput ja poistokanavat, joita uusi ilmanvaihto voi hyödyntää. Se näyttää myös ratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet sekä niin sanotut keltaiset liput eli varoitukset, esimerkiksi tarpeen hakea paloturvallisuuteen liittyviä poikkeuslupia. Tiedote ennakoi, että Tanskan tiukkenevassa energiamerkinnässä eli rakennuksen energialuokituksessa alkaa painaa myös sisäilman laatu, jolloin hyvin dokumentoidut ilmanvaihtoratkaisut vaikuttavat talon arvoon.

Suomen vanhoissa kerrostaloissa on samanlaisia järjestelmiä eli painovoimaista ilmanvaihtoa ja vanhoja koneellisia poistoja. Ikkunaremontti muuttaa siis myös ilmanvaihtoa, vaikka ilmanvaihtoon ei kosketa.

Jos taloyhtiönne suunnittelee ikkunoiden tai julkisivun korjausta, kysykää taloyhtiön hallitukselta, mistä korvausilma tulee remontin jälkeen.

Milloin teidän talossanne on viimeksi vaihdettu ikkunat?

Lähde: Teknologisk Institut, tiedote Via Ritzau, 8.9.2026.

Rakennuskustannukset nousivat elokuussa 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, kertoi Tilastokeskus 15. syyskuuta.Tilastokesku...
18/10/2026

Rakennuskustannukset nousivat elokuussa 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, kertoi Tilastokeskus 15. syyskuuta.

Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi seuraa, paljonko rakentamisen työ, tarvikkeet ja palvelut maksavat. Vuodessa työn kustannukset nousivat 4,4 prosenttia, tarvikkeiden 3,0 prosenttia ja palvelujen 3,3 prosenttia. Eniten, 8,8 prosenttia, kallistuivat lämpö-, vesi- ja viemäritarvikkeet. Betonin, tiilien ja harkkojen kustannukset nousivat 6,7 prosenttia, ja eniten laskivat maa-ainesten hinnat, 5,3 prosenttia. Indeksin perusvuosi on 2025, eli vuoden 2025 taso on 100, ja luvut päivittyvät kuukausittain.

Rakennuslehti kertoi 11. syyskuuta alan järjestön Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n tietoihin nojaten, että LVI-alan eli lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoalan tukkukauppojen myynti kasvoi huhti-kesäkuussa 9,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa kasvu oli 4,3 prosenttia, joten kasvu kiihtyi lehden mukaan selvästi. Luvut kattavat vain LVI-alan tukkukaupan, eivät koko rakentamista. Myyntiluvusta ei näe, johtuuko kasvu hintojen noususta vai siitä, että tavaraa myydään enemmän.

Indeksi ei kerro yksittäisen urakan hintaa, eikä sitä kerro myöskään Tilastokeskuksen erittely rakennusten käyttötarkoituksen mukaan. Ilmanvaihdolle ei ole omaa hintaindeksiä, joten ilmanvaihtoremonttien kallistumisesta ei ole tarkkaa lukua. Suunta on kuitenkin ylöspäin, ja vuoden takainen hinta-arvio voi olla jo liian pieni. Kiirettä tämä ei tarkoita. Päätös kannattaa tehdä ajallaan, kunhan hinta on tuore ja perusteltu. Kun taloyhtiön hallitus valmistelee talousarviota yhtiökokoukseen, tuore tarjous on parempi pohja kuin vuosia vanha arvio.

Pyytäkää tarjous, jossa on päivämäärä, voimassaoloaika sekä työn ja tarvikkeiden osuudet eriteltyinä. Päivämäärästä näkee, minkä ajan hinnoilla tarjous on laskettu, ja voimassaoloajasta, kuinka kauan urakoitsija pitää hinnan. Eriteltyjä tarjouksia voi verrata keskenään, m***a jos vain toinen on eritelty, vertailu jää arvaukseksi. Kysykää samalla, kuuluuko hintaan työn lopuksi tehtävä ilmamäärien mittaus eli sen tarkistaminen, kuinka paljon ilmaa venttiilistä tulee tai siihen menee.

Miltä vuodelta teidän taloyhtiönne korjaussuunnitelman hinta-arviot ovat?

Lähde: Tilastokeskus, 15.9.2026; Rakennuslehti 26/2026, 11.9.2026.

Norjalainen ilmanvaihtosuodattimien valmistaja Interfil väitti Ventilasjonsforum-lehdessä 9. syyskuuta, että ulkomaisten...
17/10/2026

Norjalainen ilmanvaihtosuodattimien valmistaja Interfil väitti Ventilasjonsforum-lehdessä 9. syyskuuta, että ulkomaisten verkkokauppojen halvat suodattimet vastustavat ilman kulkua selvästi enemmän kuin pitäisi.

Lehden mukaan Interfil on testannut kilpailijoidensa vaihtosuodattimia asuntojen ilmanvaihtokoneisiin uudessa laboratoriossaan Norjan Skjåkissa. Yritys valmistaa 230 000 suodatinta vuodessa. Myyntijohtajan mukaan halpasuodattimet pitävät harvoin, mitä lupaavat. Testituloksia tai testattujen suodattimien nimiä ei julkaistu, ja tulokset ovat yrityksen mukaan alustavia. Interfil kertoo tekevänsä testit eurooppalaisen alan järjestön Euroventin suositusten mukaan ja sanoo, että Eurovent saa tarkistaa ne. Yritys harkitsee myös laboratorion avaamista muillekin. Kyse on silti valmistajan väitteestä kilpailijoistaan, ja siihen kannattaa suhtautua sen mukaan. Interfil myy itse suodattimia samoille asiakkaille, ja se on artikkelin mukaan kaksinkertaistanut liikevaihtonsa seitsemässä vuodessa ulkomaisten verkkokauppojen kilpailusta huolimatta. Myyntijohtaja sanoo, että konevalmistajien pitäisi määritellä, miten suodattimen on toimittava, sen sijaan että ne valitsevat tietyt toimittajat.

Väitteen taustalla oleva ilmiö on kuitenkin todellinen. Suodattimen painehäviö kertoo, kuinka paljon suodatin jarruttaa ilman kulkua. Kun kone pitää ilmamäärän vakiona, puhaltimen on tehtävä sitä kovemmin töitä ja se kuluttaa sitä enemmän sähköä, mitä suurempi vastus on. Jos suodatin päästää pölyä läpi, pöly kertyy lämmön talteenottoon eli koneen osaan, joka siirtää ulos lähtevän ilman lämmön sisään tulevaan ilmaan. Siksi ilmanvaihtokonetta ei pidä koskaan käyttää suodattimetta, vaikka vaihto viivästyisi.

Suodattimen ostohinta näkyy heti, m***a vastus ja pölynerotuskyky eli se, kuinka hyvin suodatin pidättää pölyä, eivät näy päältä. Ne selviävät vain valmistajan ilmoittamista tiedoista tai mittaamalla. Interfilin mukaan moni tilaa suodattimen verkosta pelkän hinnan perusteella, koska muuta tietoa ei ole tarjolla. Yritys kertoo mittaavansa vastuksen samalla ilman määrällä, jolle suodatin on tehty, jotta lukema olisi luotettava.

Kun taloyhtiönne tai huoltoyhtiö valitsee suodattimia, kysykää suodattimen luokkaa eli sitä, kuinka hyvin se pidättää pieniä hiukkasia, sekä sitä, paljonko se vastustaa ilman kulkua sillä ilman määrällä, jota teidän koneenne liikuttaa.

Kuka teidän taloyhtiössänne päättää, mitä suodattimia koneeseen ostetaan?

Lähde: Ventilasjonsforum, 9.9.2026.

Norjalainen alan lehti Ventilasjonsforum kertoi 25. syyskuuta tutkimushankkeesta, joka selvittää, milloin ilmanvaihtokon...
16/10/2026

Norjalainen alan lehti Ventilasjonsforum kertoi 25. syyskuuta tutkimushankkeesta, joka selvittää, milloin ilmanvaihtokoneen suodatin oikeasti pitää vaihtaa.

Suodatin on ilmanvaihtokoneessa eli rakennukseen raitista ilmaa puhaltavassa laitteessa, ja se pysäyttää ulkoilman pölyn, ennen kuin ilma kulkee huoneisiin. Norjan liikerakennuksissa suodattimet vaihdetaan nykyään yleensä tietyin väliajoin tai sen perusteella, kuinka paljon suodatin vastustaa ilman kulkua. Vastusta mitataan paine-erona suodattimen eri puolilla, ja se kasvaa, kun suodattimeen kertyy pölyä.

Hanke alkaa tänä syksynä, ja Norjan tutkimusneuvosto antaa sille enintään 16 miljoonaa kruunua. Hanketta johtaa antureita myyvä yritys, ja mukana ovat tutkimuslaitos SINTEF, suodatinvalmistaja ja kaksi kiinteistöyhtiötä. Yrityksen anturit mittaavat koneen värähtelyä ja kertovat, milloin puhallin tai moottori tarvitsee huoltoa. Niitä on artikkelin mukaan käytössä noin 500 rakennuksessa, ja nyt samaa ajatusta sovelletaan suodattimiin. Hankkeen johtajan mukaan tavoitteena ei ole vähentää huoltokäyntejä tai suodatinvaihtoja, vaan löytää niille oikea määrä.

Tutkimuksesta vastaavat SINTEFissä Kari Thunshelle ja Aileen Yang. Yangin mukaan paine-ero yksin ei välttämättä kerro suodattimen todellista kuntoa. Kiinteistöyhtiön edustaja kertoo, että huolto ja suodatinvaihdot ovat liikerakennuksissa raskas kuluerä ja että niiden ajoitus halutaan siksi perustaa mitattuun tietoon. Hankkeessa etsitään mittaustapoja, jotka kertoisivat tarkemmin, milloin vaihto kannattaa sisäilman ja energiankulutuksen kannalta. Mittaukset tehdään valituissa liikerakennuksissa, muun muassa Construction City -nimisessä kohteessa, ja suodatinvalmistaja antaa testilaboratorionsa hankkeen käyttöön. Tuloksia ei vielä ole. Mukana olevat yritykset myyvät antureita ja suodattimia, mikä on hyvä pitää mielessä, kun tulokset aikanaan julkaistaan.

Suomalaisessa asuintalossa suodattimet vaihdetaan vähintään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, eikä Norjan hanke muuta sitä. Mittauksista voi aikanaan selvitä, mikä kone tarvitsee vaihdon useammin, esimerkiksi vilkkaan kadun varrella oleva.

Kysykää huoltoyhtiöltä, milloin suodattimet on viimeksi vaihdettu, ja pyytäkää, että jokainen vaihto kirjataan päivämäärineen huoltokirjaan eli taloyhtiön huoltotöiden kirjanpitoon. Kirjauksista näette yhdellä silmäyksellä, onko suodattimet vaihdettu puolen vuoden välein.

Tiedättekö, milloin teidän talonne suodattimet vaihdettiin viimeksi?

Lähde: Ventilasjonsforum, 25.9.2026.

Englannissa uusien asuntojen ilmamäärät eli se, kuinka paljon ilmaa kustakin venttiilistä tulee tai siihen menee, on 24....
15/10/2026

Englannissa uusien asuntojen ilmamäärät eli se, kuinka paljon ilmaa kustakin venttiilistä tulee tai siihen menee, on 24. maaliskuuta 2027 alkaen mitattava, ja tulokset on ilmoitettava rakennusvalvontaan.

Vaatimus on Englannin hallituksen uudistetussa ilmanvaihto-ohjeessa Approved Document F. Ohjeen mukaan ilmamäärät mitataan jokaiselta venttiililtä venttiilin päälle asetettavalla mittahupulla, jonka tarkkuuden pitäisi olla ±5 prosenttia ja jonka kalibroinnista eli tarkistuksesta saisi olla kulunut enintään vuosi. Tulokset on toimitettava viranomaiselle viiden päivän kuluessa viimeisestä mittauksesta, ja omistajalle pitäisi antaa kopio mittauslomakkeesta. Ilmamäärät mitataan sekä tavallisella teholla että tehostuksella, ja ovet ja ikkunat pidetään mittauksen ajan kiinni. Mittaajan pitäisi kuulua järjestöön, joka tarkistaa säännöllisesti ja riippumattomasti jäsentensä pätevyyden.

Ohjeessa on muitakin käytännön vaatimuksia. Jos talon ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenotto eli osa, joka siirtää ulos lähtevän ilman lämmön sisään tulevaan ilmaan, sisään tulevan ja ulos lähtevän ilman määrät eivät saisi poiketa toisistaan yli 10 prosenttia. Joustavaa ilmaputkea saisi käyttää enintään 20 senttimetrin matkalla ja vain viimeisenä liitoksena koneeseen. Ohjeessa on myös vähimmäisilmamäärä, joka lasketaan asunnon lattiapinta-alan ja makuuhuoneiden määrän mukaan. Mittausvaatimus koskee kaikkia uusia asuntoja, joissa on koneellinen ilmanvaihto, myös niitä, joissa on vain kylpyhuoneen poistopuhallin tai liesikupu. Asukkaalle annettavaan huolto-ohjeeseen pitäisi kirjata, missä suodattimet ovat, miten niiden vaihdon tarve arvioidaan ja kuinka usein kanavat puhdistetaan.

Suomessakin uuden talon ilmamäärät on mitattava ja säädettävä, ennen kuin talo otetaan käyttöön. Työmaan vastuuhenkilö merkitsee tarkastusasiakirjaan eli rakennustyön tarkastusten kirjanpitoon, että ilmanvaihto on suunnitelman mukainen. Yksittäisen huoneen ilmamäärä saa poiketa suunnitellusta enintään 20 prosenttia, m***a pienissä ilmamäärissä sallittu poikkeama on aina vähintään litra sekunnissa. Ero Englantiin on se, että siellä mitatut luvut menevät myös viranomaiselle. Suomen asetus koskee uusia taloja ja laajennuksia. Vanhan talon korjauksessa poikkeamarajat eivät sido lain nojalla, joten niistä sovitaan urakkasopimuksessa.

Jos taloyhtiönne uusii ilmanvaihtokoneen eli talon ilmaa liikuttavan laitteen tai korjaa ilmanvaihtoa muuten, pyytäkää työn lopuksi mittauspöytäkirja, johon jokaisen venttiilin ilmamäärä on kirjattu, ja huolto-ohje, josta näkyy kanavien puhdistusväli.

Onko teidän taloyhtiössänne tallessa ilmamäärien mittauspöytäkirja?

Lähde: Englannin hallitus, Approved Document F 2026; ympäristöministeriön asetus 1009/2017.

Ravintolan rasvakanavaan oli reilussa vuodessa kertynyt noin 3-4 cm kovettunutta rasvaa.Ensimmäisessä kuvassa on kanavan...
14/10/2026

Ravintolan rasvakanavaan oli reilussa vuodessa kertynyt noin 3-4 cm kovettunutta rasvaa.

Ensimmäisessä kuvassa on kanavan yläpää katolla ennen puhdistusta. Kanavaan kovettunut rasva on palokuormaa. Keittiön liekki tai kipinä voi sytyttää sen, ja palo pääsee etenemään kanavaa pitkin katolle asti.

Kovettunut rasva hakattiin irti rasvahakkurilla ja kaavittiin huippuimurin jalustasta. Kemiallisia rasvanpoistoaineita ei käytetty. Pintaan jäi ohut, juokseva rasvakalvo, joka pestään seuraavalla käynnillä.

Pelastuslaki velvoittaa pitämään ilmanvaihtokanavat puhtaina niin, ettei niistä aiheudu palovaaraa. Kerran vuodessa on vakiintunut käytäntö ja usein myös vakuutusyhtiön suojeluohjeen ehto.

Milloin oman keittiösi rasvakanava on viimeksi puhdistettu?

Lähde: IVAeris Oy:n rasvakanavan puhdistuspöytäkirja 9/2026

Riian teknillisen yliopiston laboratoriokokeessa yksi ikkunan raitisilmaventtiili eli karmissa oleva aukko ulkoilmalle p...
14/10/2026

Riian teknillisen yliopiston laboratoriokokeessa yksi ikkunan raitisilmaventtiili eli karmissa oleva aukko ulkoilmalle päästi sisään vain noin kolmanneksen siitä ilmasta, jonka koehuone olisi tarvinnut. Tulokset julkaistiin Sustainability-lehdessä lokakuussa 2025.

Tutkijat testasivat kahta tehdasvalmisteista venttiiliä suljetussa, 12 neliömetrin koehuoneessa, jonka lämpötila oli 21 astetta. He säätivät sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa eli sitä, kuinka voimakkaasti ilmaa painetaan aukosta sisään. Venttiilin läpi tulevan ilman määrä mitattiin mittarilla, joka tiivistettiin suppilon avulla ikkunaan, joten mittaukseen ei päässyt muualta vuotavaa ilmaa. Kutakin paine-eroa pidettiin yllä vähintään minuutin ajan, ja jokaisesta otettiin kolme lukemaa.

Talvella lämmin sisäilma pyrkii ylös, jolloin alakerroksiin tulee ulkoilmaa helpommin kuin yläkerroksiin. Kun paine-ero oli sama kuin ensimmäisessä kerroksessa talvella tyypillisesti, parempi venttiili päästi sisään noin 18 kuutiometriä ilmaa tunnissa. Heikompi venttiili, jossa oli myös suodatin, päästi noin 12 kuutiometriä tunnissa. Eurooppalaisen standardin mukaan yhden hengen koehuone olisi tarvinnut 55,44 kuutiometriä tunnissa. Tutkijoiden laskelman mukaan huoneeseen tarvittaisiin noin neljä venttiiliä ja ylimpien kerrosten huoneisiin viisi, koska ylempänä paine-ero on pienempi.

Ilmamäärään vaikuttaa tutkijoiden mukaan myös ikkunan karmin ja suljetun puitteen välinen rako, jonka koko vaihtelee valmistajittain. Venttiileitä tarvitaan vähemmän, jos puhallin samalla imee ilmaa ulos, m***a tällaisen ratkaisun haitoiksi tutkijat mainitsevat vedon tunteen ja ulkoa kantautuvan melun. He muistuttavat, että koe tehtiin laboratoriossa ja että tulos pitää vielä tarkistaa oikeissa taloissa.

Suomalaisissa kerrostaloissa katolla oleva puhallin imee usein jo nyt ilmaa ulos, jolloin asuntoon syntyy alipaine ja ulkoilmaa virtaa sisään venttiilien kautta. Silloinkaan pelkkä venttiilin asentaminen ei kerro, paljonko ilmaa siitä oikeasti tulee. Määrä riippuu siitä, kuinka suuri paine-ero venttiilin eri puolilla kulloinkin on.

Jos ilmanvaihto-ongelmaa yritetään korjata lisäämällä venttiileitä, vaikutus kannattaa tarkistaa mittaamalla ennen työtä ja sen jälkeen ilmamäärät eli sen, kuinka paljon ilmaa venttiilistä tulee tai siihen menee.

Kuinka m***a raitisilmaventtiiliä teidän asunnossanne on?

Lähde: Riian teknillinen yliopisto, Sustainability-lehti, 20.10.2025.

Sustainability-lehdessä 15. syyskuuta julkaistun Krakovan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan hiilidioksidimittari...
13/10/2026

Sustainability-lehdessä 15. syyskuuta julkaistun Krakovan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan hiilidioksidimittarin käyrästä laskettu arvio ilmanvaihdosta riippuu paljon siitä, mitä laskija olettaa.

Hiilidioksidia tulee huoneilmaan ihmisten uloshengityksestä. Kun hiilidioksidia ei enää tule lisää, pitoisuus laskee sitä nopeammin, mitä enemmän ulkoilmaa huoneeseen virtaa. Laskunopeudesta voi arvioida, kuinka paljon ilma vaihtuu. Laskijan on kuitenkin oletettava, paljonko hiilidioksidia ulkoa tulevassa ilmassa on, ja valittava, mikä osa käyrästä otetaan laskentaan.

Tutkijat kokeilivat tätä neljässä huoneessa, joiden ilmanvaihto on painovoimainen eli toimii ilman puhaltimia. Huoneet olivat kaksi toimistoa, tietokoneluokka ja laboratorio. Yhdessä huoneessa tulos oli havainnollistavassa esimerkissä noin 42 prosenttia liian pieni tai 156 prosenttia liian suuri sen mukaan, oletettiinko ulkoilman hiilidioksidipitoisuudeksi 340 vai 540 miljoonasosaa (ppm). Tutkijoiden mukaan käyrän loppupää on erityisen herkkä, koska pitoisuus on silloin jo lähellä ulkoilman tasoa ja pienikin virhe oletuksessa vääristää tuloksen.

Kolmesta huoneesta saatiin vakaa arvo, kun laskentajakso valittiin niin, että alun sekoittumisvaihe ja käyrän loppupää jätettiin pois, m***a neljäs huone ei antanut käyttökelpoista tulosta lainkaan. Vaikka laskelma sopisi käyrään hyvin, se ei vielä todista, että tulos kuvaa huonetta, jos olosuhteet muuttuivat mittauksen aikana. Havainnollistava esimerkki näyttää tutkijoiden mukaan huonosti valitun laskentajakson seuraukset, eikä kyse ole tavallisesta virheestä. Ulkoilman hiilidioksidia ei mitattu samaan aikaan, joten myös tutkijoiden omat tulokset nojaavat oletukseen. Aineisto oli pieni, vain neljä huonetta, ja tutkijat pitävät laajempia mittauksia tarpeellisina.

Kotiin tai kouluun hankittu hiilidioksidimittari on hyvä apuväline, sillä se kertoo, milloin huoneeseen kertyy hiilidioksidia. Ilmamäärää eli sitä, kuinka paljon ilmaa venttiilistä tulee tai siihen menee, se ei kuitenkaan mittaa. Käyrään vaikuttaa kaikki huoneeseen tuleva ilma, myös rakenteiden raoista vuotava, eikä käyrästä näe, mikä venttiili toimii. Ilmamäärä mitataan venttiililtä erillisellä mittalaitteella.

Jos taloyhtiössänne ehdotetaan ilmanvaihdon säätämistä pelkän hiilidioksidikäyrän perusteella, pyytäkää ensin venttiilikohtainen ilmamäärien mittaus.

Onko teillä kotona hiilidioksidimittari?

Lähde: Sustainability-lehti, Krakovan teknillinen yliopisto, 15.9.2026.

Ilmanvaihtokoneen poistoilmapuhallin ennen ja jälkeen puhdistuksen, Espoo.Ylemmässä kuvassa siipipyörä on ennen ja alemm...
12/10/2026

Ilmanvaihtokoneen poistoilmapuhallin ennen ja jälkeen puhdistuksen, Espoo.

Ylemmässä kuvassa siipipyörä on ennen ja alemmassa jälkeen. Siivissä oli tasainen pölykerros. Pölykerros siivissä voi aiheuttaa epätasapainoa, joka rasittaa laakereita. Siksi siipipyörä puhdistetaan käsin, pehmeällä harjalla ja imuroimalla. Pyörivä harja voisi vaurioittaa siipiä ja siipipyörän tasapainotusta.

Samalla käynnillä vanhat suodattimet vaihdettiin uusiin. Karkeasuodattimen pinnalla oli yhtenäinen pölykerros.

Puhdas puhallin ja uudet suodattimet muuttavat ilmamääriä, joten ilmamäärät säädetään vasta niiden jälkeen. Suodattimet vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Milloin omasi on viimeksi vaihdettu?

Lähde: IVAeris Oy:n luovutusraportti, puhdistus, huolto ja säätö 9/2026

Osoite

Kavallinniitynkuja 1
Espoo
02710

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:00
Tiistai 08:00 - 16:00
Keskiviikko 08:00 - 16:00
Torstai 08:00 - 16:00
Perjantai 08:00 - 17:00

Puhelin

+358102063000

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun IV Aeris Oy julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Yritys

Lähetä viesti: IV Aeris Oy:

Oikopolut

Jaa

Kategoria