11/03/2026
Paljon asiaa m***a tärkeää 😊
Kosteikko on luonnon oma suodatin. Kun veden virtaus hidastuu kosteikoissa, niin vedessä oleva kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle. Vesikasvit sekä niiden ja risujen pinnalla elävät bakteerit ja muut mikroskooppiset eliöt nappaavat kiinni ravinteita, mikä vähentää merkittävästi ravinteiden kulkeutumista muihin vesistöihin.
Maatilalla olevia kosteikkoja:
rehevät ja osin umpeenkasvaneet luonnonvedet
padottu tai kaivamalla rakennettu kosteikko
piiri-, sarka- ja valtaojat (varsinkin jos ne ovat kasvillisuuden peittämiä tai niihin on tehty levennyksiä ja tulvatasanteita)
tulvaniityt
lammikot, joissa vesi seisoo keväällä tai sateiden jälkeen
laidunnetut ranta-alueet.
Kosteikoilla viihtyy aivan omanlaisensa lajisto muuhun maatalousympäristöön verrattuna.
Kunnostettujen ojien, purojen ja kosteikkojen rannoilla viihtyvät kaikki maatalousympäristön lajit. Niissä on tarjolla ruokaa, suojaa ja vettä pölyttäjille ja muille hyönteisille, pikkulinnuille sekä esimerkiksi rusakoille ja metsäkauriille. Vedenpinnan alta voi löytyä vesiliskoja, sudenkorennon toukkia ja kaloja sekä rapuja.
Jos perustat kosteikon, tilasi lajisto monipuolistuu entisestään, vaikka tilallasi jo muulla tavoin edistettäisiinkin monimuotoisuutta.
Mitä hyötyä kosteikoista on maatilallesi?
Saat tuottamattomia peltoja hyötykäyttöön
Monelle märälle ja tulvivalle peltolohkolle uudelleensalaojitus tekee hyvää ja parantaa maan kasvukuntoa. Joillakin lohkoilla salaojitus ei kuitenkaan ole kannattavaa. Silloin voi olla hyödyllistä kaapia märän pellon ruokamulta talteen, nostaa sillä tuottavamman pellon pintaa, ja tehdä märästä pellosta kosteikko tai tulvatasanne. Lopputuloksena on hyvää peltoa, josta saat satoja ja tuloja sekä vieressä oleva kosteikko. Laita salaojat, siemenet ja lannoitteet sinne, missä ne tuottavat eniten satoa!
Kosteikon teko ja viereisen pellon pinnan nosto ei välttämättä ole kalliimpaa kuin hankalan alueen salaojitus. Tilasi pitkäaikaisen kannattavuuden näkökulmasta kosteikon tekeminen voi olla jopa parempi ratkaisu.
Voit hyödyntää pelto-ojia paremmin vesien hallinnassa
Hyvien viljelypeltojen välisissä ojissa ei yleensä ole tilaa isoille kosteikoille. Tällöin kannattaa harkita ojan muokkaamista tulvatasanteeksi. Tulvatasanne leventää ojaa, m***a ojalinja pysyy samana, joten viljeltävä ala ei merkittävästi muutu.
Tulvatasanne: ojan tai uoman vedenjohtokykyä voi parantaa kaivamalla uoma poikkileikkaukseltaan kaksitasoiseksi. Tällöin penkan yläosa kaivetaan tulvatasanteeksi. Uoman pohja jätetään sellaiseksi kuin se on. Tulvatasanne on maaperästä ja rantakasvillisuudesta riippuen yleensä 40–60 cm alivesiuoman pohjaa korkeammalla ja vesi nousee sille normaalia kesävirtaamaa suuremmilla virtaamilla, eli ojan tulviessa. Eroosion välttämiseksi alivesiuoman kasvillisuus säästetään. Tulvatasanteiden alapuolelle jäävässä alivesiuomassa on eliöstölle riittävästi vettä myös vähävetisenä aikana, ja jatkuva virtaus estää uomaa liettymästä ja kasvamasta umpeen.
Oja, jossa on tulvatasanne, on tavanomaista ojaa leveämpi, jolloin siinä mahtuu virtaamaan enemmän vettä tulva-aikaan. Tällöin vesi ei nouse yhtä korkealle. Kun uomassa on loiva luiska, siihen kasvaa paremmin kasvillisuutta ja ojan penkoista irtoaa vähemmän maata, joka liettää ojan pohjaa. Tällöin myös kapea alivesiuoma toimii paremmin, ja sen perkaustarve voi vähentyä. Hoitotoimien väheneminen tarkoittaa säästöjä ja parempaa pitkän aikavälin kannattavuutta.
Tulvatasanteen kaivumaista saat myös hyvää täyttömaata peltojesi notkopaikkoihin.
Saat vesivaraston kuivia säitä varten
Kosteikot ovat luonnon omia vesivarastoja. Kosteikoilla on vettä silloinkin, kun pelto- ja metsäojat kuivuvat. Sieltä saat kasteluvettä pellolle ja puutarhaan. Pölyttäjille, erityisesti mehiläisille, vesilähde lähellä pesää on elintärkeä. Kosteikko on juomapaikka myös luonnoneläimille.
Hallitset tulvimista
Kevättulvien ja rankkasateiden aikaan kosteikot voivat varastoida paljon vettä.
Esimerkki: Kun sadan metrin pituisessa ja metrin levyisessä ojassa vesi nousee puoli metriä, mahtuu ojauomaan 50 kuutiometriä vettä. Kun perustat paikalle puolen hehtaarin kosteikon, siihen mahtuu samassa tilanteessa 2 500 kuutiometriä vettä, eli 50 kertaa enemmän kuin tavalliseen ojauomaan.
Kosteikot toimivat tulvavesien välivarastoina ja viivyttävät vettä valuma-alueilla. Niiden ansiosta alavirrassa tulvii vähemmän, koska vesi valuu valuma-alueelle pikkuhiljaa. Kun lumet ovat sulaneet tai sateet lakanneet, kosteikon vesi alkaa laskea ja samalla siitä riittää vettä alavirtaan pitkäksi aikaa.
Turvaat puhtaan vesistön myös muille
Mitä puhtaampaa vettä maatilaltasi virtaa eteenpäin, sitä paremmassa kunnossa ovat alavirran purot, joet ja järvet sekä Itämeri. Yksittäinenkin pelto, oja ja kosteikko on osa kokonaisuutta. Jokaisen maatilan teoilla on merkitystä.
Millaisille tiloille kosteikot sopivat?
Suurimmat tarpeet vesiensuojeluun sekä elinympäristöjen kunnostamiseen on tiloilla, joilla on paljon yksivuotisten kasvien viljelyä, kaltevia peltoja, eroosioherkkiä maalajeja tai suuria yhtenäisiä peltolohkoja. Peltojen peruskuivatus on kuitenkin arkea jokaisella maatilalla, ja näin ollen sinun on huomioitava myös vesiensuojelun edistäminen ja vesielinympäristöjen ylläpitäminen tilallasi.
Vesien hallinta kuuluu myös sinun tilallasi tehtäviin töihin. Vesien hallinta tarkoittaa sitä, miten saat hidastettua veden virtausta heti, kun olet saanut sen pois pellolta haittaamasta viljelyä. Vesien hallinnan tarpeet ja mahdollisuudet riippuvat siitä, millainen maatila sinulla on. Vesi ei tunne tilarajoja, joten peltojesi kuivatusvesien paras puhdistumispaikka saattaa sijaita naapurin mailla. Tilojen välinen yhteistyö on avain siihen, että voitte kylätasolla tarkastella sitä, miten kunnostaa kosteikkoja, toteuttaa tulvatasanteita ja kirkastaa vesiä valuma-alueilla.
Tutki tilasi luontaisesti kosteita alueita ja ojanvarsia kosteikkojen näkökulmasta. Voit pyytää apuun myös kosteikkoihin ja peruskuivatukseen perehtynyttä neuvojaa.
Miten tunnistat sopivan paikan kosteikolle?
Keväällä, kun kierrät peltoja ja katsot koska pääset toukotöihin, tarkastele tilasi luontaisesti kosteita alueita ja ojanvarsia. Merkitse ne jatkosuunnittelua varten esimerkiksi kartalle muistiin.
Tutki mahdollisuuksia kosteikon tai tulvatasanteen perustamiseen ainakin seuraavista paikoista:
Kosteat tai tulvivat painanteet pelloilla, metsissä ja joutomailla, joita on hankala viljellä tai joissa metsä ei kasva kunnolla.
Voiko notkoon padota vettä ja perustaa kosteikon?
Voiko pintamaan kaapia talteen ja tehdä tulvatasanteen tai kosteikon?
Voiko pellon pintaa nostaa ja viljelyä parantaa tuomalla lisämaata?
Onko jossain painuma mihin tarvitaan lisämaata? Onko kohtaa, mistä maan saa otettua siten, että samalla saadaan kosteikko tai tulvatasanne?
Ojat, jotka pitäisi perata. Ne ovat tukossa ja tulvivat.
Voiko uoman perata uudella tavalla? Sopisiko paikalle tulvatasanne ja sopiviin kohtiin syvempi laskeutusallas kiintoaineelle? Onko lähipelloilla painumia missä täyttömaa parantaisi viljelyä?
Vanhat saven- ja mudanottokuopat peltojen reunoilla ja saarekkeissa
Voiko peltojen ja metsien ojavesiä ohjata kiertämään kuoppien kautta?
Voiko uomaa avata siten, että tulvavesi pääsee virtaamaan altaille?
Alavat ranta-alueet, notkopaikat, suot
Voiko alueelle ohjata vesiä pintavalutukseen uudella ojalla tai putkella?
Voiko rantaan tehdä matalan padon, jolla tulvavesiä voi pitää alueella puhdistumassa?
Sopiiko alue laidunnukseen? Kevään ja kesän tulvitettuna olevat rantaniityt tai tulvaniityt ovat usein hyviä loppukesän ja syksyn laidunalueita. Laidunnus on paras tapa hoitaa kosteikkojen tulva-alueita ja rantoja.
Ottakaa rohkeasti yhteyttä niin käydään katsomassa mahdollisuudet kosteikolle...
Terveisin " Käpyläiset "
Pari linkkiä lisätietoa haluaville.
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/infokortti-monivaikutteinen-kosteikko.pdf
https://maaseutu.fi/pohjois-pohjanmaa/kosteikko-suhisee-elamaa/
https://wwf.fi/elinymparistot/itameri/kosteikot/
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/rakennetun-kosteikon-perustaminen/toteutus
